Satakunnassa lätkäpäissään

Punaviiva haistoi jo kaukaa, että tänä keväänä Satakunnan kehdossa Porissa patasydän sykkii ja lujaa. Hyvissä ajoin mahdollisen ratkaisevan finaalipelin alla keskiviikkoaamuna 24.04.2013 Punaviiva suuntasi punaisella Nissan Primeralla pääkaupungin kirkkaista valoista kohti Villiä Länttä. Matkan varrella Punaviiva joviaalina kaverina poimi kyytiin lätkäliftarin ja satakuntalaisen. Koska mikään ei ole tässä maailmassa ilmaista, ehdotti Punaviiva kyytiläisille maksutavaksi bensa+haastattelu periaatetta. Toimintatavoilleen uskollisena, varsinkin liftari peukutti ehdotuksille. 

   Lätkäliftarin mielipiteet olivat paikotellen sen verran nenäkkäitä, että ne ylittivät uutiskynnyksen rajan ja näin

   Punaviivan oli aika-ajoin iskettävä sensuuri päälle.

   Kaveri provosoitui Punaviivan toimista, joten Punaviiva otti "isälliset otteet" käyttöön.

   

   Lätkäliftarin haastiksen löydät täältä. Haastiksessa maininta myös Oulun Kärppien lellittelynimestä >> https://soundcloud.com/punaviivas-1/punaviiva-l-tk-liftari-laukoo

  Pienen härkäpainin jälkeen oli sovinnon aika, ja kuin yhdestä suusta miehet totesivat: Tää on vaan lätkää.

Porilainen niin elintarvikkeena kuin ihmisenäkin kiinnostaa viljalti allekirjoittanutta, joten mestaruusbileiden aikana oli hyvä ottaa selkoa, miten aito porilainen otti vastaan Ässien mestaruudesta koituvan hetken ilon.

Juhlahumua: " Porin Ässät s******"! Pesunkestävä satakuntalainen lajitoverinsa seurassa.

                

Haastiksen kaverista löydät täältä >>https://soundcloud.com/punaviivas-1/punaviiva-pesunkest-v-n

Linda Linqvist ja Oona

Juhlahumun taittuessa yön pikkutunneille Punaviiva bongasi Porin Keskustorin laitamilla sijaitsevasta Bar "Intohimo" nimisestä anniskelupaikasta haastatteluun nuorta naisväkeä.

Nopeat Naisille

Mitäs teille Ässä- huuma merkitsee?
Linda: No, tosi paljon. Oon joka matsis käyny kattoos tai sit kuunnellu radiost, jos ei ole päässy paikan päälle. Tää on iso juttu.
Oona: Itku tuli.

Uskoitte kauden aikana Ässien menestykseen?
Linda:  Täytyy myöntää, et aika heikolta näytti siin vaiheessa ennen kuin Dixon lähti, ku oli niin huonosti menny, mut silti Ässiin oli vahva luotto.
Oona: Me lyötiin semmonen hassu vetokin, et meijän piti tehdä kasvomaalaukset, mut me unohdettiin sit se veto. Se olis ollu sellanen, et jos Ässät pääsee finaliin, mut me tehtii se niin, ettei varmasti pääse, mut kuinkas kävikään.

Missä vaiheessa alko tulla usko siihen, että Ässät voi mennä ihan päätyyn asti?
Linda: Kyl se siin, sitku se voittoputki veny ja veny. Kyl siin sit rupes uskoon, et hitto nyt niinko Ässät oikeesti painaa päälle.
Oona: Mä kävin kattoo isän tai serkun kaa, mä en muist, niin yhen Kalpa pelin ja näki  kuin hyvin Ässät pelas ja kuin Ässät nöyryytti Kalpaa Poris, niin mä olin varma, et nyt Ässät vie kullan.

Mikä on Ässissä parasta?
Linda: Vaikee sanoo mikä on parasta. Mä on käyny ihan pienest asti peleissä, et mul oli sellaset pienet tumput kädes, jos ei ollu sormireikii, et mä oon taputtanu iskän sylissä pari vuotiaasta asti, joten vaikee sanoo silleen mikä on parasta. Ei voi sanoo, et on tän hetkinen joukkue, koska oon kuitenkin seurannu jo useamman joukkueen. Se on itse tää patasydän.
Oona: Aikalail samoin, et isä on siihen aivopessy syntymästä asti, et sust tulee Ässä-fani ja niinhän must tulikin. Se on se perinne, ja se et on ylipäätään joku joukkue, jota kannattaa.

Loppuun vielä kuka on Ässien seksikkäin pelaaja?
Linda: Michael Ryan
Oona:  Kaikki on seksikkäit, omalla tavallaan.

Viralliset torijuhlat mestarijoukkueen kera pidettiin lauantaina, mutta akuutin matkakassavajeen johdosta Punaviiva ei enää toista reissua pystynyt Poriin toteuttamaan, joten hyvät lukijat tein reportaasin, mihin näillä taidoilla pystyin .

Lätkäpäisille tiedossa hokkiherkkuja pitkälle keväseen, kun vuotuiset eurooppalaisen kiekkokauden huipennos MM-kisat alkavat ensiviikolla, ja jotka viime vuotiseen tapaan järjestetään Suomessa ja Ruotsissa. Näissäkin karnevaaleissa mukana Punaviiva, tavalla tai toisella. 

_ Stay in page_

Game 3

Tampere. Hakametsä. Finaalisarjan Tappara-Ässät ottelu numero 3, mikä peli, mikä loppu. Kellot pysähtyivät aikaan 59:59 kun Tappara-hyökkääjä Niclas Lucenius pisti laatan Ässä-maaliin Dragan Umicevicin loistavan backhand-passin päätteeksi. Loppulukemat 3-2 Tapparalle ja finaalihistorian myöhäisin voittomaali oli tosiasia.

Tappara ratkaisi toistamiseen Hakametsässä käydyn finaalikoitoksen varsinaisen peliajan loppuhetkillä. Mitä pidemmälle sarja etenee, voivat nämä Tapparan viime hetken voittomaalit nousta yhdeksi sarjan kulmakiveksi, joka lopulta ratkaisee Kanada-maljan Tapparalle. Meneillään olevassa finaalisarjassa on ollut kunnon playoff-henkeä, jossa pelit ratkeavat silmänräpäyksessä kriittisillä hetkillä.

Game 3 oli myös finaalisarjan ensimmäinen peli, jossa pelattiin fyysistä playoff-kiekkoa sanan varsinaisessa merkityksessä. Heti ensimmäisessä maalinedustilanteen kahakassa kotijoukkueen liideri Tuukka Mäntylä kysyi Ässien kultakypärältä Veli-Matti Savinaiselta saanko luvan, johon Savinainen totesi: saat. Härkäpari ” tanssi jäällä” varsin fyysisesti. Taustalla Ässien Jyri Marttinen ja Tapparan Ville Nieminen sovittelivat myöskin askeleitaan periaatteella Marttinen vei ja Nieminen vikisi. Tanssiaiset jatkuivat pitkin ottelua; varsinkin kolmikko Nieminen-Marttinen-Mäntylä olivat läpi ottelun hyvin aktiivisia parihaun suhteen.

 Ässillä oli pitkin peliä loistava sauma ryöstää kotietu itselleen, sen verran vilkkaasti Tapparan jäähyaition ovet kävivät lähes koko ottelun ajan. Patapaidat eivät kuitenkaan osanneet hyödyntää saamiaan etuisuuksia, ja heidän ylivoimapelinsä oli varsin luokatonta. Poikkeuksena ensimmäisen erän Ässien ylivoimalla syntynyt 1-1 tasoitusmaali, jossa Savinainen laukoi tarkasti ranteella vasempaan alanurkkaan ohi hölmistyneen Tappara-vahti Juha Metsolan. Tappara puolestaan roikkui pelissä mukana kahden ylivoimamaalin turvin, josta toinen osoittautui 3-2 voittomaaliksi.

Finaalisarjan game 4 pelataan tänään Porin Isomäessä Tapparan johtaessa sarjaa 2-1. Mestaruus irtoaa neljällä voitolla. Saa nähdä pystyykö kirvesrinnat ottamaan vierasvoiton Suomen fanaattisimman lätkäyleisön edessä. Ainakin varmaa on se, että pata porisee tänään tulikuumana, kun kiekko putoaa jäähän klo 17 reikä reikä.

Pronssia, wau!

Hippoksen yleisö siivitti kotijoukkue Jypin voittoon Lukosta, ottelussa jossa oli taas jokakeväiseen tapaan pronssia tarjolla. Kysymys kuuluu: who gives a shit?

Pronssipelien mielekkyydestä omat näkemyksensä julkisuuteen ovat tuoneet mm. Leijonien # 11 sekä kotimaisen jääkiekon väriläiskä Jere Karalahti.

http://www.iltasanomat.fi/jaakiekko/art-1288335690740.html

Pelaajien mielipiteistä päätellen pronssipelit eivät varmasti nouse kategoriaan tähtihetket pelaajauralta, poikkeuksina case Kalle Koskinen.

http://www.iltalehti.fi/smliiga/2013041216896813_sm.shtml

sekä Naganon olympialaisissa saavutettu pronssi, jossa mukana oli telluksen kovimmat lätkäjätkät. Naganon saavutuksen arvoa nostaa myös se, että kyseessä oli olympialaiset – tapahtuma, johon jokainen huippu-urheilija haluaa päästä edustamaan maataan ja tuomaan mitalin, olkoon vaikka pronssinen. Lisäksi olympialaiset eivät ole jokakeväinen happening, toisin kuin MM-kisat tai Sm-liigan pudotuspelit.

NHL:ssä on rationaalinen käytäntö pronssipelien suhteen, niitä ei pelata. Jos häviät välierissä, niin kausi pakettiin, Budweiser kouraan ja Havaijille toipumaan pitkästä kaudesta. That´s it. Ainoastaan mestaruus kelpaa, eikä mitään almuja jaeta. Samanlainen käytäntö olisi hyvä saada myös kotoiseen Sm-liigaan ja MM-kiekkoon.

Yksilöurheilulajeihin pronssimitaleilla on selkeä painoarvo, koska kyseessä on yksittäisestä finaalikilpailusta, jossa pronssista, hopeasta ja kullasta taistellaan yhdessä hetkessä. Jos siinä  hetkessä tulet kolmantena maaliin, voitat finaaleissa mitalin. Joukkuelajeissa finaaliin pääsee kaksi joukkuetta. -Mentaalisesti on paljon raskaampi hävitä välierissä ja odottaa välipäivä tai useampi, että pääsee taistelemaan mitalista, joka on kuin balsamia haavoille.  Aika laiha lohtu mestaruuden tavoittelun rinnalla.

Näin lätkäfanina toivoisin, että arvon jääkiekkoväki viisastuisi, kuuntelisi mitä aktiivipelaajat ovat mieltä näistä pronssipeleistä ja  ottaisivat ajatuksista vaarin ja kehittäisivät sarjaohjelmat siihen suuntaan, että totally winning is only thing which counts.